Palasiksi revitty

Olen oppinut itsestäni paljon viimeisimmän romahtamisen aikana ja sen jälkeen. Pidän itseäni edelleen kilttinä ja empaattisena ihmisenä. Annan myös anteeksi hyvin helposti. Kuitenkin olen huomannut että osaan olla myös katkera ja tuntea suurta vihaa ja inhoa sellaisia kohtaan, jotka ovat minua väärin kohdelleet, vaikka ennen kykenin mielessäni antamaan anteeksi ihmisille, hyvin törkeänkin kohtelun jälkeen. Juuri kävin tästä aiheesta keskustelua erään ystäväni kanssa. Kun sitä saa tarpeeksi paskaa niskaan maailmalta, niin siinä kiltimmässäkin ihmisessä jokin muuttuu. En kuulu ihmisiin, jotka ovat verrattavissa "laitosnuoriin", jotka omalla perseilyllään ovat ajaneet elämänsä retuperälle. Olen kokenut elämässä paljon. Ihan liikaa yhdelle ihmiselle. Lapsuudesta saakka ympärilleni on osunut myrkyllisiä ihmisiä ja osa heistä on saanut minut tuhlaamaan elämääni vuosia. Tilanne kuitenkin on päättynyt aina siihen, että tien päässä odottaa kova pudotus. Matto on vedetty ja...

Tämä on ollut viimeaikoina paljon puheenaiheena tai sitten vain yksinkertaisesti oma elämäntilanne tekee sen että puheen mielenterveydellisistä häiriöistä pistävät ensimäisenä silmään. Olen lukenut kuinka masentuneita ihmisiä ja muita psyykkisesti sairastuneita vähätellään ja heistä tehdään lähes pohjasakkaa. "Masennus on addiktio." "Masentuneet eivät halua parantua." "Masentuneet hakevat sääliä." "Masennus on vain tekosyy laiskuudelle." Heitän tähän nyt suuria kysymyksiä. Miksi kukaan haluaisi olla masentunut? Miksi kukaan haluaisi tuntea itsensä alempiarvoiseksi kuin toiset? Miksi kukaan haluaisi elää päivittäin niiden synkkien ajatusten ja "sisäisten äänien" kanssa, jotka kehottavat sinua päättämään elämäsi? Kukaan ei todellakaan halua sitä! Masennus syövyttää ajatukset ja tuo mieleesi ne synkimmät ajatukset ja totaalisen väsymyksen. Et tahtoisi elää enää sekunttiakaan. Terveen mielen rippeet yrittävät taus...

Kauan on blogia suunniteltu ja monesti ajateltu että nyt olisi hyvä aika kirjoittaa, mutta asiat ovat venähtäneet, sillä kunto on ollut liian huono edes siihen että saisi mitään järkevää ulos. Ajatukset ovat olleet harmaata massaa, jota ei ymmärtänyt edes itse. Saatika että mitään olisi kyennyt selittämään. Nyt kunto on paranemaan päin, mutta uutta p*skaa heitetään niskaan, niin pakko yrittää purkaa edes johonkin suuntaan, etten vajoa jälleen synkimpiin aikoihin. Blogissa tullaan käsittelemään paljon masennusta, ahdistusta ja muita mielenterveydellisiä asioita, sekä myös tekstin takana olevan henkilön omaa elämää ja sen tapahtumia vuosienkin takaa. Toivon mukaan lukijat pääsevät seuraamaan myös läheltä psyykkisesti sairaan ihmisen toipumista takapakkeineen. Kuitenkin nähden että kaikesta voi selvitä. Kommentoida saa ja keskustelua ehdottomasti aloittaa, mutta ilkeät kommentit tullaan siivoamaan niin lukijoiden, kuin aloittajankin kannalta. Blogi tullaan aloittamaan...